...tänään en oo itkeny enää yhtään niin paljon ku eilen. Minttu oli näyttäny kipeeltä jo pitkin, mutta vasta viikon se valitti aina maatessaan. Syy löytyi röntgen kuvista. Oikea keuhko ja suurin osa vasemmasta oli kasvaimen peitossa. Minttu oli ihan reipas pystyssä ollessaan, mutta makuulla oli tuskaista. Olen onnellinen, että Mintulla on nyt helppo ja hyvä hengittää eikä sitä koske. Hei hei rakas Minttu! En unohda sua koskaan!!

1911282.jpg
Kuva on tän vuoden elokuun lopulta.

Elämä siis jatkuu...päätin tänään mennä aptus hallille treenaamaan. Muuten onnistuin olemaan itkemättä, mutta halatessa se vaan ryöpsähti yli. Menee varmasti pitkään kunnes voin olla normaali.
Hulan ja Röllin kanssa väännettiin hiukka tokoa. Hulaa yritin vahvistella superisti sillä se pyrki vähän väliä väärään tehtävään. Onnistuihan ne lopulta, mutta mammapa ei ole mikään helppo tapaus nähtävästi..

Röllin kanssa hiljaa seuraamaan lähtöjä. Imutin namilla ja yhtäkkiä se vaan unohti kiljahdukset! JES! Tunnari ja kaket upeasti. Sika upea jäbä!!!
En jaksa nyt kirjottaa enempää, mutta sain molemmille onnistuneet suoritukset ja olin tyytyväinen pois lähtiessä ;o))

1847230.jpg