Askartelin siis sen räminäpurkin (siideritölkki ja kiviä). Vähän tossa alkuun mietin, että noinkohan on hyötyä.

Kotona sitten sattui sekä Rölli että Hula lällättelemään ja pääsin KARJUMAAN RUMIA SANOJA ja rämisyttelemään purkkia...OHHHOH! Kylläpä toimii! Rölli puotti sängyn alle ja Hula oli sen näkönen, että apua tartee varmaan tehdä just niin kuin tuo hullu akka sanoo pysyäkseen hengissä.

Tästä episodista oli menny muutama tunti ja lähdettiin ulos. Vastan tuli sitten naapurin koira joka haukkuu aina Röllille ja yleensä Rölli lähtee ainakin pikkasen mukaan. Tällä kertaa kuitenkin mun pienen örähdyksen jälkeen mulla olikin mitsut iholla. Mä olin oikeasti aivan äimänä.

Nyt pidän räminäpurkin lähettyvillä, että pääsen heti korjaamaan väärän käytöksen. Voin suositella kovempien koirien koulutus apuna!

Ai niin, Hula oli tyhjä :o((((( Mua niin sapettaa!!!!